Kissan perusterveydenhuoltoa – eläinlääkärin näkökulmasta
Kissanpennun alkutaipaleelle kuuluvat rokotukset, mikrosirun asennus ja erityisesti ulkoilevilla kissoilla kastraatio tai sterilaatio.
Kissan perusrokotuksiin kuuluvat kissarutto ja kissaflunssarokotteet sekä raivotautirokote ulkoileville, näyttelyissä käyville tai matkusteleville kissoille. Kissanpentu tulisi rokottaa ensimmäisen kerran 12 viikon iässä ja rokote tehostaa 16 viikon iässä. Viimeinen penturokote annetaan kun kissa on täyttänyt vuoden.
Rokotesuojan ylläpitoon valmisteesta ja kissan tautiriskistä riippuen annetaan rokotuksia 1-3 vuoden välein. Rokotekäyntiä kannattaa pitää myös terveystarkastuskäyntinä, sillä omaa kissaa kun katsoo päivittäin niin ei välttämättä huomaa piilevien sairauksien merkkejä. Myös hampaiden tilaa pystytään edes hieman arvioimaan rokotuskäynneillä ja tarvittessa suosittelemaan nukutuksessa tehtävää hammastarkastusta.
Mikrosiru voidaan asentaa kissanpennulle jo rokotuskäyntien yhteydessä, mutta viimeistään se kannattaa asentaa kastraatio/sterilaation yhteydessä. Mikrosiru on nahanalle laitettava pieni kappale, jonka sisältämän numerosarjan voi erillisella lukijalla lukea. Yleisin paikka mikrosirulle on niskassa lapojen välissä, joskus mikrosiru voi vaeltaa tästä kohdasta jonkin verran eteen- tai taaksepäin. Mikrosirunnumeron voi rekisteröidä maksutta Kanta.pet-palveluun tai kertamaksua vastaan Turvasiru.fi-palveluun, jolloin omistajan yhteystiedot ovat yhdistettävissä mikrosirunnumerosarjaan.
Kastraatio ja sterilaatio eli poika- ja tyttökissan leikkaaminen lisääntymisen estämiseksi on Suomessa melko tavallinen toimenpide jo nuorelle kissalle. Mikäli kissaa ei ole tarkoitus käyttää jalostukseen tai erityisesti jos kissa on tarkoitus päästää ulkoilemaan niin leikkaus on erittäin suositeltava. Leikkaus voidaan suorittaa kun kissa on kuuden kuukauden ikäinen tai painoa on vähintään 2 kiloa, riippuen kumpi tulee ensin täyteen.
Mitä vastaan rokotetaan?
Kissarutto eli kissan panleukopenia on kissan kannalta vaarallisin perusrokotuksilla estettävissä oleva virustauti. Kissarutto aiheuttaa voimakasta oksentelua ja ripulointia eikä siihen ole varsinaista hoitoa vaan kissaruttoon sairastunutta kissaa hoidetaan tukihoidolla. Noin puolet kissaruttoon sairastuneista kuolee tautiin. Kissaruttovirus on sitkeä ja omistaja voi tuoda sen mukanaan kengissä sisälle.
Kissaflunssat ovat tyypillisesti calici- tai herpesviruksen aiheuttamia, mutta myös muita aiheuttajia on. Kissaflunssa on hengitystieoireita aiheuttava tauti, joka aiheuttaa vakavimmat oireet tyypillisesti pennuilla, vanhoilla tai sairailla yksilöillä. Nämä virukset tarttuvat pääasiallisesti suorassa kosketuksessa kissasta toiseen tai yhteisen tavaran välityksellä. Oireeton perusterveeltä vaikuttava aikuinen kissa saattaa siis tartuttaa ”vahingossa” toisen kissan.
Rabies eli raivotautirokote on pakollinen matkustaville ja näyttelyissä käyville kissoille ja erittäin suositeltava ulkoileville kissoille. Suomessa raivotautia ei ole tavattu vuoden 2007 jälkeen, mutta teoriassa riski saada raivotauti villieläimen puremasta on mahdollinen.
Suomessa on mahdollista rokottaa kissa myös FeLViä (leukemia) ja klamydiaa vastaan, mutta näitä rokotuksia käytetään huomattavasti harvemmin.
VakkaVet 